Analyysi osoittaa, että protektionistinen politiikka, jota Yhdysvaltain entinen presidentti Donald Trump aikoo toteuttaa, voisi Nikkein mukaan nostaa Yhdysvaltain autotuotannon kustannuksia 40 miljardilla dollarilla vuodessa ja samalla estää maan edistymistä hiilidioksidipäästöjen ja tekoälyteknologian alalla.
Trump aikoo ottaa käyttöön "10–20 prosentin" tullit kaikessa tuonnissa sekä lisätullit tietyille tuotteille. Kansainvälisten talousvaltuuksien lain mukaan Yhdysvaltain presidentti voi nostaa tulleja ilman kongressin hyväksyntää.
Trumpin ehdottamilla korkeilla tuontitulleilla voi olla merkittävä vaikutus Yhdysvaltain autoteollisuuteen. Yhdysvallat myy 15 miljoonaa autoa vuosittain, toiseksi vain Kiinan jälkeen. Monet Yhdysvalloissa myydyistä autoista tuodaan Meksikosta, Kanadasta ja Japanista, ja korkeammat tuontitullit johtaisivat korkeampiin autojen hintoihin.
Näitä tariffeja ei sovellettaisi ainoastaan kokonaisiin ajoneuvoihin vaan myös auton osiin. Yhdysvaltojen, Meksikon ja Kanadan välisen sopimuksen mukaan Meksiko oli aiemmin vapautettu Yhdysvaltojen tuontitulleista. Tämän vuoden tammi-kesäkuussa 41 % kaikista Yhdysvaltoihin tuoduista autonosista tuli Meksikosta. Kiinan kanssa vallitsevien kauppajännitteiden vuoksi yhdysvaltalaiset autonvalmistajat ovat ostaneet osia yhä enemmän Meksikosta Kiinan sijaan, mutta nyt Meksiko uhkaa korkeita Yhdysvaltojen tuontitulleja.
Toyota Motor ilmoitti äskettäin aikovansa investoida 1,45 miljardia dollaria Meksikoon lisätäkseen seuraavan sukupolven Tacoma-avolava-auton tuotantoa Yhdysvaltain markkinoille. Tulevaisuus on kuitenkin edelleen epävarma.
Yhdysvaltalainen konsulttiyritys AlixPartners on laskenut, että jos maahantuoduille autonosille asetetaan korkeat tullit, jokaisen Yhdysvalloissa valmistetun auton tuotantokustannukset voivat nousta jopa 4 $,000. Yhdysvaltojen 10 miljoonan auton vuosittaisen tuotannon perusteella tämä lisäisi kustannuksia 40 miljardilla dollarilla vuosittain.
Jos Trump asettaa korkeat tuontitullit, autoteollisuuden ei ole pakko lisätä tuotantoaan Yhdysvalloissa, vaan se vaikuttaa myös muihin valmistussektoreihin, kuten teräkseen ja koneisiin.
Yhdysvaltain ajatushautomo Tax Foundation arvioi, että USA:n tuontitullit voivat pitkällä aikavälillä lisätä Yhdysvaltain tuloja 3,8 biljoonalla dollarilla. On kuitenkin herättänyt huolta siitä, että yhdysvaltalaisia asiakkaita palvelevat yritykset voisivat kompensoida kohonneita kustannuksia nostamalla hintoja.
Lisäksi uusiutuvan energian teollisuus voi kohdata hinnankorotuksia. Trump uskoo, että energiakustannusten vähentäminen on avainasemassa estämään inflaation palautuminen. Tämän saavuttamiseksi hän voi kannustaa lisäämään fossiilisten polttoaineiden tuotantoa ja uutta kehitystä sekä suunnittelemaan nesteytetyn maakaasun viennin laajentamista.
Trump on myös ehdottanut vetäytymistä Pariisin ilmastosopimuksesta, mikä on vastoin maailmanlaajuista trendiä. Bidenin hallinto on houkutellut 265 miljardia dollaria hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtääviä investointeja sekä kotimaisilta että ulkomaisilta yrityksiltä suurten tukien kautta, mutta osa näistä investoinneista voi nyt olla vaarassa.
Lisäksi Trumpin tuki uusiutuvan energian hankkeille saattaa laskea. Mizuho Bankin teollisen tutkimuksen osasto on todennut, että Trumpin tiukka asenne offshore-tuulivoimaan voi johtaa siihen liittyvien projektien hyllyttämiseen.
Ihmiset toivovat, että sääntelyn purkaminen ja veronalennukset, jotka Trump toteuttaisi, jos hänet valitaan uudelleen, voisivat vähentää toimintakustannuksia. USA:n sisäänpäin suuntautuvan kauppapolitiikan aiheuttamat kustannusten nousut voivat kuitenkin kumota nämä edut. Trumpin "America First" -lähestymistapaa on kuvattu "yksipuoliseksi", ja jos hän palaa valtaan, hän saattaa omaksua radikaalimman lähestymistavan saadakseen takaisin mahdollisuudet USA:n työpaikkoihin ja teollisuuden kehitykseen.
Voidaan sanoa, että Trumpin poliittinen lähestymistapa keskittyy käytännön etuihin. Hänen sisäänpäin suuntautuva kauppapolitiikkansa voi kehittyä diplomaattisten neuvottelujen kautta. Epävarmuuden vuoksi yritysten on varauduttava erilaisiin mahdollisiin skenaarioihin.